Loi Krathong

Marraskuinen (tai toisinaan lokakuinen) täysikuu tarkoittaa Thaimaassa Loi Krathong juhlaa. Lyhyesti kerrottuna tämän valonjuhlan tarkoituksena on lepytellä veden jumalaa ja samalla puhdistautua kaikista vuoden aikana tekemistään synneistä. Aiheesta lisää vaikka täältä ja täältä. Tänä vuonna juhlaa vietettiin tämän viikon keskiviikkona (6.11.).

Sataman aukea oli täynnä porukkaa. Ei edes tiedetty, että tällä saarella on näin monta ihmistä just nyt. Suurin osa oli paikallisia, joille juhla on isompi juttu kuin meille hassuille turisteille. Lavalla oli elävää musiikkia ja tanssia. Juhlat jatkuivat myöhään yöhön.

 Kuvassa suuren suuri Krathong. Veteen lähetettävät ovat paljon pienempiä, ja niissä valon lähteenä on vain pari suitsuketta ja pieni kynttilä.

Tältä ne näyttää kun ne uiskentelee kohti ulappaa. (Paitsi täällä ne ei pahemmin uiskennelleet mihinkään, kun ei ollut aaltoja, tuulta tai mitään muutakaan, mikä niitä olisi eteenpäin viennyt.)

Krathongien lisäksi rannalla läheteltiin lyhtyjä, joita näkyi taivaalla toisinaan useita kymmeniä. Perinteiset lyhdyt ovat valkoisia lieriönmallisia juttuja, mutta nykyään lötyy myös punaisia sydämenmallisia, ja näköipä joukossa myös muutama jalkapallon ja hassun eläimen näköinen lyhty.

 Ja hienosti liisi korkeuksiin meidänkin lyhty, vaikka ekakertalaisia lähettäjiä oltiinkin.

Ensimmäinen kuukausi

Pari päivää sitten tuli kuluneeksi kuukausi siitä, kun seikkailumme alkoi. Ja kaikenlaistahan siihen kuukauteen on ehtinyt mahtua. Tässä muutama sellainen kuva, joita ei täällä vielä ole taidettu nähdä.

Matkaan ja lentoon lähdettiin Helsingistä. Amsterdamin ja Kuala Lumpurin kautta päädyttiin Bangkokiin, jossa löhöttiinkin viisi päivää. Siitä enemmän täältä.

Taolle saavuttiin tokan reissuviikon alkaessa. Ensin hupidyykattiin, sitten alettiin kurssien tekoon. Ensiapukurssilla tehtiin perus ea-juttuja. Se oli pakko käydä, sillä esim. Heidillä voimassa oleva SPR:n EA1-kurssi ei riitä sukellusammattilaiselle. Kuului siihen sitten osana myös hapen anto ensiaputarkoituksissa (mikä on sukellusonnettomuuksien hoidossa ensiarvoisen tärkeä juttu), joten se oli ainakin uutta. Joitain muitakin uusia näkökulmia saatiin, kun mietittiin mm. sitä missä päin maailmaa kannattaa ketään auttaa, ja miten erilaisia merenelävien aiheuttamia vahinkoja voidaan hoitaa.

Stress & Rescue -kurssilla taas pelastettiin toisiamme harjoittelemalla erilaisia pinnallenousu- ja kuljetustekniikoita, stressin ja paniikin tunnistamista itsessä ja kaverissa sekä ongelmien ratkomista ja tilanteen hallintaa. Sen lisäksi, että esitettiin vuorotellen hukkunutta + huidottiin ja potkittiin toisiamme, pääsimme vetämään ns. Sukelluksen Helvetistä. Siinä me oltiin ne jotka sitä "perus" hupisukellusta lähti vetämään kahdelle, lopulta melko pöljiksi paljastuneelle "asiakkaalle". Luonnon voimatkin jo vähän pisti vastaan huonolla näkyvyydellä ja haastavilla virtauksilla, jonka lisäksi "asiakkaat" uivat omille teille ja käyttäytyivät muutenkin vähän hassusti useaan otteeseen. Mutta hengissä päästiin pinnalle, niin me kuin "asiakkaatkin", joten ei se kai täysin huonosti mennyt.

Kurssien myötä saatiin myös uusi tasoluokitus, Master Diver. Siinä onkin sitten seuraavaksi pariksi kuukaudeksi hommaa kääntää sanat toisin päin. Dive Master -kurssimme pääsi vihdoin käyntiin tällä viikolla ja sen parissa aherretaankin sitten täysiä. Koska sukeltaminen on vaan niin <3, sitä tehdään ja tullaan tekemään siis paljon.

Ensimmäisen kuukauden ostokset ruuan, juoman, asumisen ja muutaman sukellusvarusteen lisäksi ovat jääneet hyvin vähälle. Toistaiseksi ollaan ostettu Tomille yhdet shortsit. Lisäksi omistetaan nykyään myös oma pienen pieni harja ja rikkalapio, jolla saa lakaistua hiekat pois näin sadekaudella.

Mitä tehtiin tänään?

Kovasti opiskeltiin, niin omatoimisesti kahviloissa lueskellen kuin luokkahuoneessa porukalla jutellen. Se, mitä opiskeltiin selviää myöhemmin :)

Pyörremyrsky

Tai ainakin jokin sen tapainen käväisi täällä päin eilen. Hieno ilmiö näkyi merellä noin 15 minuutin ajan. Ehdittiin siitä pari omaa kuvaakin ottaa. Lisäksi tässä Fat Fish Movies'n tekemä timelapse, mistä näkee kahden eri pyörteen poukkoilun.

(Fat Fish Movies kuvailee täällä Taolla kaikenlaista erityisesti sukellukseen liittyvää, kannattaa katella jos huvittaa.)

Uppeluksissa

Muun muassa tältä täällä näyttää kun menee veden alle...

Parhaassa tapauksessa näyttää näin kirkaalta. Aina ei näytä. Joskus ei näe kättänsä pidemmälle, jos on huono näkyvyys. Näkyvyyksiin vaikuttavat mm. sateet, tuulet, myrskyt ja virtaukset. Marraskuun pitäisi tuoda tälle puolelle Thaimaata monsuunisateita, tuulta ja vähän myrskyäkin. Se tullee vaikuttamaan näkyvyyksiin.

Toisinaan saattaa myös olla pimeää, jos on yösukelluksella. Sillon on yleensä lamppu mukana. Yritetään saada jotain kuvia sellaiseltakin reissulta jossain vaiheessa.

Peruspäivä

Millaisia ovatkaan peruspäivät sukellusparatiisissa? Tässä yksi esimerkki.

Herätys klo 9:00.
Ysiltä on hyvä herätä, jos on lähdössä sukeltamaan iltapäiväveneellä. Aamutoimiin kuuluu pukeutumisen yms. perusjuttujen lisäksi päivän tavaroiden pakkaus (vaihtovaatteet, sukellustietokone & -kompassi, pyyhe, vesipullo, sadetakki, lompakko). Sitten lähdetään etsimään aamupalaa.

Näissä maisemissa kelpaa aamupalaa napostella. 

Joko saa syödä? Aamupalana puuroa banaanilla tai ananaksella. Vesitankkaus on tietty myös oleellista niin lämmön kuin sukeltamisenkin takia.

Veneellä n. 11:45.
Tähän mennessä on tietenkin pitänyt löytää itselleen sukellusvarusteet ja pakata ne mukaan shopilla. Vene odottelee vähän kauempana rannasta, ja sinne päästään pitkähäntäveneellä. Kun kaikki kamat on saatu veneelle, pistetään omat sukellusvarusteet pukemisvalmiuteen. Riippuen ensimmäisestä sukelluspaikasta, ehtii vielä joko ottamaan hetken rennosti tai vain valmistautumaan saman tien sukellukselle.

Eka kamat valmiiksi, mm. painovyö pitää sukeltajalla olla. 

 Samalla voi onneksi ihailla maisemia.

Sitten kohta jo hypätäänkin veteen.

Yksi sukellus kestää yleensä noin 40-50 minuuttia, riippuen sukelluksen syvyydestä, olosuhteista sekä sukeltajista. Täällä mennään yleensä pienissä ryhmissä peesaillen sukellusopasta. Yhdellä venereissulla voi tehdä kaksi sukellusta. Sukellusten välissä pidetään pinta-aikaa veneellä noin tunnin verran.

Puli puli. 

Ilmatankin vaihto sukellusten välissä. 

Ja sitten kannelle ottamaan arskaa. 

Ja sit taas mennään.

Takaisin maissa klo 16 mennessä.
Reissun jälkeen pestään varusteet ja kirjataan lokikirjaan päivän sukellukset. Tässä vaiheessa on yleensä myös hurja nälkä, joten lähdetään etsimään paikkaa myöhäiselle lounaalle tai aikaiselle päivälliselle. Ruoaksi täällä voi löytää melkein mitä vain mieli sattuu tekemään. Thaimaalainen ruokavalikoima on melko monipuolinen. Lisäksi monista paikoista saa myös hampurilaisia, sandwicheja, pizzaa tai muuta länsimaalaisempaa. On täällä pari paikkaa, mistä saa vaikka lihapullatkin tilattua.

Tässä taitaa olla nuudelia jossain muodossa.

Tässä ainakin on nuudelia. Pad Thai kanalla.

Kauheasti muuta ei illalla tehdäkään... Suihku, datailu ja opiskelu kämpillä on tähän mennessä olleet niitä suurimpia ilta-aktiviteetteja, mihin ollaan pystytty. Joskus kasin-ysin maissa käydään yleensä vielä iltapalaa jostain nappaamassa. Toisinaan kävellään jossain lähialueilla. Kympin korvilla sänky kutsuilee lukemaan ja nukkumaan, että jaksaa taas seuraavan päivän touhuja.

Ja päivät tietenkin vaihtelee. Joskus pidetään sukellusvapaapäiviä, jolloin ehkä opiskellaan itsenäisesti tai ohjatusti, pyöritään saarella muuten vain, käydään uimassa, hieronnassa, kahviloissa tms. Kun high season vähitellen alkaa, veneitä menee sekä aikaisin aamulla että myöhemmin iltapäivällä, silloin rytmi tulee vähän muuttumaan. Ja pientä muutosta meidän meininkiin on lienee tulossa jo ensi viikolla, kun saadaan pelastussukeltajakurssi tehtyä ja meistä tulee ihan oikeita Dive Master -opiskelijoita.


Muutama tämän jutun myötä esiin noussut ajatus:

• Joo, meillä ei ole keittiötä, eikä pienessä jääkaapissammekaan säilötä muuta kuin vettä. Ulkona syöminen on täällä sen verran edullista, että sillä pärjäilee mukavasti. Meidän päiväbudjetti ruokailuun on noin 12e/pää, eikä sekään yleensä täyty noilla kolmella ruokailukerralla, vaikka ruoan kanssa joisi kokista tai oluen tai kävisi joskus kalliilla välipalapirtelöllä. Erilaisista ruokajutuista voitaisiin ehkä tehdä oma postaus jossain vaiheessa...
• Jos hämmennyit vähäisistä sukelluskuvista, ei hätää. Sukellusteemasta ainakin on tulossa oma juttunsa ehkä jo lähiaikoina.

Blue room

Pienten etsintöjen jälkeen löysimme melko pian Taon pysyvämmän kotimme. Tai ainakin se on ja pysyy seuraavan kuukauden.

Kyseessä on pienehkö huone monenlaisilla mukavuuksilla. Meillä on kaksi tuuletinta, lämmin suihku, jääkaappi ja melko toimiva nettiyhteys. Televisiokin löytyy, mutta sitä ei varsinaisesti kovastikaan välitetä katsoa. Myös ikkuna on olemassa, mutta siitä ei näe mitään ihmeellisimpiä maisemia. Siistiä täällä on, mikä ei aina ole selviö meidän kannattaman hintaluokan majapaikoissa.

Huippu(?) yksityiskohta huoneessa on katossa oleva valolista, johon saa siniset valot loistamaan. Myös mukava kilpikonnalamppu ollaan saatu seinäämme koristamaan. (Koh Tao:han tarkoittaa kilpikonnasaarta).

(Bongaa myös kuvaaja sekä toinenkin asukas tästä kuvasta...)

Paikka sijaitsee saaren Mae Haad  -nimisessä osassa. Täällä on kaikki palvelut, mitä saattaa toivoa, 7-11, kahviloita, ravintoloita, sukellusvälinekauppoja, hierontapaikkoja, hedelmämyyjiä ja monenlaisia vaate- yms. sisältäviä liikkeitä. Saaren satamakin sijaitsee tuossa kiven heiton päässä, joten jos olet tulossa tänne päin, kipitellään mielellämme vastaan :)

Saari ei ole kovin suuri, mutta välimatkat tuntuvat silti toisinaan melko pitkiltä. Täällä käytetään paljon mopoja (tai jotain sen kaltaisia) paikasta toiseen siirtymiseen. Me ei kuitenkaan ainakaan vielä olla nähty tarpeelliseksi menopeliä hankkia. Mae Haad on onneksi sellaisessa paikassa, että täältä on kävelymatka mm. Sairee Beachille, missä sijaitsee Koh Tao Diversin shoppi. Siellä ja merellä meidän aika taitaa kuitenkin enimmäkseen kulua.